Monster High -kokoelmien täydennyksiä!

Kuten keräilijän arkeen kuuluu, kokoelmat laajenevat kuin itsekseen. Mistä lie johtuukaan. Yritän nyt ryhdistäytyä ja raportoida tavaramäärän karttumisesta tänne blogiin hieman useammin myös monsterieni osalta. Mattel ei sinänsä yhtään säästele, vaan pukkaa markkinoille monsteria sellaisella tahdilla, ettei perässä pysy. Yhtään nälkää ei myöskään hillitse hengailu kansainvälisillä monsterifoorumeilla, joilla kaikki muutkin hullut oleilevat...

Alas, tässä ensi alkuun joitain uusimmista hankinnoistani.

Päädyin lupauksistani huolimatta jotenkin kummassa ostamaan itselleni vielä yhden Scaris-nuken edellisten viiden nukkeni jatkoksi. Minua yhtään tuntevat tietävät heti, että kyseessä oli tietysti suuresti ihailemani Scaris-Frankie, koska Frankiet ovat rakkaus jne. Syynä kaikkeen olivat Lekmerin joulualet ja olematon itsekurini, joten mukaanhan se lähti. Lisätietoa kyseisestä tapauksesta ja Frankiesta itsestään löytyy Scaris-kokoelmani sivulta, jonne Frankiekin on nyt päivitetty, siis täältä. Huzzah!

Scaris-sarja on yksi ehdottomasti onnistuneimmista Monster High -sarjoista. Lähes jokainen nukke on aivan erityisen kaunis. Damn you, Mattel!

Kuten jossain saatoinkin jo mainita, on Clawdeen uusimpia addiktioitani, ja nyt minun täytyykin kovasti kiriä saadakseni Clawdeen-kokoelmani muiden nukkieni tasolle (I wish I was kidding). Jo viime kesänä onnistuin löytämään kyseisen hahmon pehmomuodossa kotimaisesta nettihuutokaupasta, ja kohde sijaitsi vieläpä omassa kotikaupungissani Helsingissä. Pehmo-Clawdeen on syötävän söpö ja ennen kaikkea päivitetty nyt myös pehmokokoelmiini, tänne. Näitä puuttuukin sitten enää kaksi!

Jokin näissä torahampaisissa räsynukeissa on vain niin älyttömän suloista.

Myös Signature-kokoelmani sai jatkoa Clawdeenista, koska eipä sellaista sattunut löytymään ennestään. Onneksi tämä löytyi tuttavan kautta halvalla, joten raaksin sen itselleni hamstrata. Jostain kummasta onnistuin myös nappaamaan ihanaisen ja pitkään himoitun Clawd-Draculaura-setin (ns. Forbitten Love -kombon) ja näin yksi monista Graalin maljoistani on vihdoin osa kokoelmaani! Signature Clawdeen ja veljensä Clawd on päivitetty nyt lisätietoineen Signature-sivulleni, tänne!

Clawdeen ja eläimellinen tyylinsä.

Hirviömaailman söpöin pariskunta, Clawd ja Draculaura. Samalla harvojen poikamonsterieni määrä nousi yhdellä.

Ja jos luulitte, että Clawdeen-postaukset loppuivat tuohon, pahoittelen. Täysin impulssiostoksena hankin itselleni myös Dead Tired Clawdeenin, vol 2. (Se oli HALPA!) En edes tiedä, kumpi on söpömpää, Clawdeen vai nuo limenvihreät monsteritöppöset. Lisäksi Clawdeen on jotenkin tosi suloinen tuossa yöasussaan ja leopardikuvioisissa silmälapuissaan. Harmillisesti tällä nukella sattuu olemaan melko paha eye wonk, joten en tiedä vielä, mitä tälle lopulta päädyn tekemään. Clawdeen on valitettavasti ensimmäinen Dead Tired -nukkeni, joten se joutuu nyt toistaiseksi ainakin partyamaan itsekseen tuolla boksissaan.

Pyjamaiset susimeiningit.

Sitten hieman tuoreempiin julkaisuihin. Uuden uutukaisen Frights, Camera, Action! -sarjan nuket eivät meikäläistä paljon kiinnostaneet...paitsi Honey Swamp, joka on jumalainen! En ole koskaan nähnyt nukella tuollaista tukkaa, tai tuollaisia kiilusilmiä, tai tuollaista köynnöskasvillisuuskroppaa. Parasta ovat kuitenkin ehkä mimmin huulet, jotka ammentavat vaikutteita lihansyöjäkasveista, no doubt. Ja kun ajattelee, että Honey on vielä suohirviö. Aivan mahtavaa! Elokuvantekoharrastus on mukava nyökkäys vanhalle monster movie -perinteelle, kuten koko lelusarjakin tietysti. Itse FCA-elokuva sen sijaan on yksi huonoimmista MH-elokuvista koskaan. Ainut, mistä en Honeylla tykkää, on tuo pinkki pillerihattu. Heittäisi jo jorpakkoon.

Honey ja hueg tukka. Love it!

Honey on kuitenkin vain alkusoittoa, sillä uusissa nukeissa on ollut jotakin vielä odotetumpaa. MIES! Tarkemmin sanottuna Slo Mo, tuo kaikkien zombien sankari. Miten kauan tätäkin nukkea odotin Suomeen saapuvaksi, näin Ebayssa järjettömiin hintoihin nousevaksi ja purin kynteni jännityksestä miettiessäni saanko tätä koskaan. Mutta kyllä, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä löysin vihdoin Slo Mo -zombiemiekkosen kornissa koulu-univormussaan paikallisen Citymarketin leluosastolta, kaikkien nukkien edestä vain odottamassa minua. Slo Mo on aivan järjettömän hieno, ja oikeasti haluaisin näitä kaksi, jotta voisin repiä toisen paketistaan ja antaa Ghoulialle leikittäväksi. Mutta toistaiseksi olen onnellinen, että sain edes tämän yhden. Slo Mo rocks!

Slo Mo on edelleen hyvin harvinainen, joten noussee arvoon arvaamattomaan hetkenä minä hyvänsä, kuten ystävämme Holt ja Gil aikoinaan. Pojat yleensäkin ovat aina todella nopeasti loppuunmyytyjä.

Ghoulia tuli katsomaan, kun poikaystävä saapui taloon. Sori, Ghoulia, kumpa voisin auttaa paketin kanssa...

Viimeisenä, muttei vähäisempänä mainittakoon tämä tyyppi... Sillä MINÄ OSTIN JOTAKIN IRTONAISTA! Kyllä, Ghouls' Night Out Venus päätyi meille, mistä olen hyvin hyvin HYVIN onnellinen. Kyseessä on ehkä kaunein Venus ikinä, ja se oli kinkkisesti tarjolla vain osana Ghouls' Night Out 5-packia. Mutta kuinka ollakaan onnistuin ostamaan sen eräältä toiselta keräilijältä, joka ei sitä halunnut, vaan juurikin ne paketin kaikki muut tyypit. Voisin tarinoida vuoden siitä, mikä tässä nukessa on ihanaa, mutta annan kuvan puhua puolestaan. Katsokaa nyt sitä! Neonpläjäys ja kasvimonsteri rockabilly-moodissa. Tähän en kyllästy koskaan, sen lupaan. Ainut harmillisuus Venuksessa on se, ettei sen mukana tullut ständiä, joten se joutuu nyt hieman köpöisästi nojailemaan hyllyyni. Oh well.

Senkin söpöliini! Nuo kengätkin! En kestä.

Läheskään kaikkia uutuuksiani en tässä esitellyt, kunhan aikani kuluksi hehkuttelin tärkeimmät. Lisää on tulossa kategoriapostauksissa jossain vaiheessa, kun saan niitä jälleen kirjoitettua. Stay tuned!